Visionääri ja luontotieteilijä Gabriel von Bonsdorff  (1762–1831)

Gabriel Bonsdorff ansioitui urallaan Turun akatemian luonnonhistorian ja eläinlääketieteen, fysiologian ja anatomian professorina ja Turun akatemian rehtorina. Bonsdorff tunnettiin innokkaana luonnontutkijana, erityisalanaan hyönteiset. Hänen merkittävään luonnontieteellinen kokoelmaansa kuului muun muassa 4 855 kasvia, 4 108 hyönteistä, 2 326 kotilolajia ja 2 300 mineraalia. Tämä kokoelma tuhoutui monen muun arvokkaan esineen lailla Turun palossa 1827. Samassa palossa tuhoutuivat kaikki Brinkhallia koskevat asiakirjat.


Vuonna 1817 Gabriel Bonsdorffista tuli Suomen ensimmäinen arkkiatri. Tällöin hän oli jo toiminut Collegium Medicumin, eli sen aikaisen lääkintöhallituksen, johtajana. Tähän työhön liittyvätkin Gabrielin merkittävimmät yhteiskunnalliset saavutukset, jotka johtivat vuonna 1819 hänen aateloimiseensa.


Collegium medicumin puheenjohtajan asemassa hän teki vuonna 1822 esityksen eläinlääkärien saamiseksi lääneihin, eläinlääketieteen opetuslaitoksen perustamiseksi ja eläintautiasetuksen uudistamiseksi. Lokakuussa 1824 annetussa keisarillisessa kirjeessä suostuttiin periaatteessa opetuslaitoksen perustamiseen ja ensimmäisenä toimenpiteenä myönnettiin 500 hopearuplan vuotuinen määräraha lääkärin palkkaamiseksi opettajan tehtävään tähän laitokseen.


Leipätyönsä ohella Gabriel von Bonsdorff oli innokas ja tuottoisa arkkitehti. Hän opiskeli arkkitehtuuria Tukholmassa kesällä 1796 hovi-intendentti Sundvallin luona. Suomessa arkkitehtuurin opetusta ei tuolloin vielä järjestetty. Bonsdorff oli mukana useissa Turun akatemian rakennushankkeissa niin asiantuntijana kuin suunnittelijana. Hän vaikutti muun muassa Turun vanhan akatemiantalon laajennushankkeessa. Kokemusta kartanoiden suunnittelusta kertyi työnvalvojana Jokioisten kartanon rakennustyössä 1794–1796.

 

Rakennushankkeita, joissa Bonsdorff vaikutti suunnittelijana tunnettaan yli 30. Merkittävin niistä on kuitenkin Gabrielin oma koti – Brinkhall.


Gabriel von Bonsdorff suunnitteli Brinkhallin kartanon rakennukset, rakennutti maassamme varhaisen englantilaistyyppisen maisemapuiston ja perusti keittiökasvien siemenviljelyksen. Hän  valisti kansaa uusista viljelyskasveista ja -menetelmistä, sekä terveistä elämäntavoista ja kasvien lääkekäytöstä. Myös musiikki oli koko Bonsdorffin perheelle sydämen asia.


Gabriel von Bonsdorff osallistui koskien raivaukseen ja oli mukana perustamassa sekä Suomen talousseuraa 1797 että Turun soitannollista seuraa 1790.


Gabriel von Bonsdorff kuoli koleraan vuonna 1831 68-vuotiaana.

Gabriel von Bonsdorff

(1762—1831)

Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ry

BRINKHALL

Brinkhallin kartano

Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö

Brinkhallintie 414, 20960 Turku

Tilavuokraus: 044 094 0048

Kahvila: 044 054 8363

info@brinkhall.fi

  • Facebook - Black Circle